Kuvaus
Runoteoksissani hahmottelen ihmisen toimintaa ääriolosuhteissa. Esikoisteokseni Läpilyöntikipu (2015) kertoo katoamisesta, kuolemasta ja sen hyväksymisestä. Grand plié (2018) vie ihmisen ruumiin äärimmilleen klassisen baletin treeneissä. Kolme (2020) käsittelee elämän ääriä sekä rajallisessa ruumiissa että rajallisella planeetalla ja Vaarallisen eläimen tilanteessa (2022) kiivetään vuorille, kuolemanvyöhykkeelle.
Lastenrunotarinoideni ydinteemana on uteliaisuus ja kiltteys radikaalina tapana suhtautua toisiin eläviin olentoihin.
Esiintyjänä olen innostunut runon puolestapuhuja. Rakastan lukea runoja yleisölle, mutta myös puhua runosta, runojen julkaisemisesta, teoksellisuudesta ym. Olen luonut tanssi- ja runoimprovisaatiota yhdistävän teoksen tanssijatyöparin kanssa; teos on mahdollista sovittaa erilaisiin tiloihin ja tilanteisiin. Pidän myös esim. keskusteluista, joissa eri alojen kirjailijat pääsevät jakamaan ajatuksiaan ja luomaan uutta mahdollista tilaa tekstille.
Mitä teen vierailulla?
Mitä teen vierailuilla: Luen runojani erilaisille yleisöille. Rakennan esityksen joko yhden tai useamman teokseni varaan ja pyrin luomaan kuulijoille tarinallisen ja yllätyksellisen kokemuksen. Olen myös kehittänyt tanssijatyöparin kanssa tanssi- ja runoimprovisaatiota yhdistävän teoksen, jota on mahdollista sovittaa erilaisiin tiloihin ja tilanteisiin.
Puhun runoudesta ja sen erilaisista ilmiasuista. Olen kiinnostunut teoksellisuudesta, eli muodoista, joissa runo kohtaa yleisönsä. Olen Puru-kollektiivin runotoimijana perillä runojen julkaisemisen erityispiirteistä, ja puhun mielelläni myös niistä. Haastattelut ja keskustelut ovat miellyttävimpiä tapoja tuoda esiin näitä asiota, sillä yhdessä keskustellen tullaan usein sanoittaneeksi jotakin sellaista, mikä ei yksin onnistu.
Lataa painokelpoinen kuva
