Kuvaus
“Pelkäsin surmaavani omat lapseni ja vasta myöhemmin ymmärsin, mistä siinä minut sisäänsä haukanneessa pimeässä oli kyse.” Olen kirjoittanut kirjan ja nuo olivat joskus ajatuksiani, mutta kirja ei ole minun tarinani vaan ilmestys jostakin suuremmasta, meille kaikille yhteisestä.
Kirjoittaminen on aina ollut minulle tapa olla olemassa. 14-vuotiaasta saakka olen tuntenut olevani kirjailija. Tunne on ollut minussa niinäkin hetkinä, kun olen työntänyt kirjoittamista pois, etääntynyt itsestäni. Esikoisromaanissani Minä kerron sinulle kaiken kamppaillaan toistuvien tragedioiden, tiheiden salaisuusvyyhtien ja sanoittamattoman kärsimyksen välillä. Se kertoo yksityisiä, yhteiseksi muuttuvia tarinoita siitä, miten kertomatta jätetyt asiat, itkemättömät surut, tabut ja alaspainetut muistot vaeltavat suvussa sukupolvesta toiseen ja luovat jatkumon kivulle, murtavat identiteettejä ja perheitä, kunnes sukuun syntyy joku, joka ei enää kieltäydy näkemästä.
Mitä teen vierailulla?
Esikoisromaanini nimen, Minä kerron sinulle kaiken, mukaisesti puhun mielelläni paljon ja sellaisista teemoista ja asioista, joista yleensä mieluummin vaietaan tai niistä arkaillaan puhua. Lempiteemojani ovat kaikki tabut, seksuaalisuus, ylisukupolvinen tiedostamaton eli taakkasiirtymät ja niiden mekanismit, häpeä ja identiteetin syntyminen/murtuminen/jälleen rakentuminen. Pidän mielelläni erilaisia työpajoja esim. aiemmin mainituista teemoista, joihin liitän tilaajan toiveiden mukaan liikettä, luovaa kirjoittamista tai kehollisia mielikuva- ja läsnäoloharjoituksia, joissa jokainen voi omien resurssiensa mukaan kohdata itsensä, jäsentää omaa identiteettiään ja työskennellä oman sisimpänsä kanssa. Ja erityisesti: kokea kuuluvansa osaksi tätä maailmaa, yhdessä toisten kanssa.
Lataa painokelpoinen kuva
