Anna kynän
laulaa

Esiintymispaikat

Maakunta

Uusimaa

Kuvaus

Kirjailija Antti Salon yksittäisiä kirjailijavierailun luentoja tai neljän vierailun sarja + workshop

Näillä luennoilla lähestytään runoja ja laulutekstejä lyriikan erilaisista perustekijöistä käsin. Tarkoitus on tutustuttaa ja kannustaa runojen ja laulutekstien kirjoittamiseen.

Vierailuluennot on tarkoitettu kaikille niille, joita kiinnostaa lyyristen tekstien tuottaminen, olivatpa omin laji runot tai laulujen sanoitukset räpistä poppiin ja iskelmään – sekä erityisesti niille, jotka luulevat, ettei koko asia kiinnosta heitä.

Tilaaja voi valita neljästä luennosta yhden tai useamman, sillä kukin luento on itsenäinen. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden.

Vierailuluennoilla 1-3 kirjoittamista lähestytään rakenteiden, muotojen ja aiheiden kautta. Luennolla 4 keskitytään enemmänkin siihen, miten asenne, vapaus ja uskallus vaikuttavat tekstiin. Luennot on mahdollista tehdä myös keskustelevasti, kuulijoita osallistaen.

Pidän aiheista 1-3 myös workshopeja. Niissä pyritään antamaan välineitä tärkeimpään eli oman ajatuksen ja tunteen ilmaisemiseen sekä itsenäiseen kielenkäyttöön – esimerkit edellä, pelotta perään ja uusille umpihangille! Workshopissa tutkitaan myös sitä, kuinka suuri osa on inspiraatiolla ja kuinka paljon kärsivällisellä, erittelevällä uudelleenkirjoittamisella. Samalla totutellaan toimeen käymiseen ja opitaan väistämään muutama ansalanka ja sudenkuoppa.

 

Neljä luentoa

 

1. Viimein riimein?

Loppusoinnut olivat oleellinen osa suullisena perinteenä levinnyttä runoutta, apuväline kertomusten muistumiseen ja maustamiseen. Runoudessa loppusoinnut ovat olleet marginaalia jo kauan; laululyriikassa niillä on yhä tärkeä rooli, rap-teksteissä jopa vetovastuu, mutta riimittelytaito on parina viime vuosikymmenenä alkanut kadota. On jo aika kerätä voimia ja toimia, poimia soinnun synkronoimia värssyvalikoimia! Siihen suomi tarjoaa aivan uskomattomat varannot.

Riimittelyyn tutustuminen avaa uusia näkökulmia kieleen – hieman myös kielioppiin, joka taas kerran osoittautuu hienoksi työkalupakiksi. Riimi itsessäänkin on vain väline, ei päätarkoitus, mutta osuvalla loppusoinnuttelulla saat tekstiisi asennetta, kulmaa, huumoria. Ja lisäksi riimittely on kivaa ja koukuttavaakin puuhaa!

 

2. Kun äänteet löytävät rytmin

Luetko runot ja laulunsanat silmällä vai korvalla? Entä kummalla kirjoitat? Tällä luennolla näemme, mitä on rytmin ja äänteen paritanssi, mitä merkitsee rivin mitta, ja miksi ne ovat niin olennainen osa tekstiä. Ehkä voit sävyttää niillä tekstiäsi ja välittää sen sisältöä? Olisiko kivaa saada lukijasi huomaamattaan lukemaan juuri siten kuin sinä haluat?

 

3. Näin paljon on aihetta lauluun

Mistä runoja tehdään ja mistäs lauluja? Tällä luennolla ei uppouduta maakuntalauluihin saati lyyrisiin paimenkuvaelmiin. Käsitellään iskelmää ja pop-lyriikkaa, ihmistä suhteessa ympäröivään maailmaan ja omaan sisimpäänsä ja näistä suhteista kertomista sekä verrataan laulun ja runon aihepiirejä. Tutkitaan, mistä teksti sikiää ja miten se syntyy.

 

4. Suomalaisen rock-lyriikan kulta-aika

Mitä ihmettä tapahtui 1970-luvun alkuvuosina ja siitä runsaat kymmenen vuotta eteenpäin? Pieneen ajanjaksoon osuu käsittämättömän iso joukko suomalaisen laulunsanoituksen klassikoita.

Hector ja Dave Lindholm toivat ilmi suomaisen rock-lyriikan ja saivat ensialbumiensa myötä pian seuraa: Juice Leskinen, Kari Peitsamo, Pelle Miljoona, Tuomari Nurmio, Ismo Alanko, Gösta Sundqvist, Matti Inkinen, J. Karjalainen, Kauko Röyhkä, Liisa Akimof, Neumann etc., etc. Tuo lyhyt jakso tuotti enemmän kuin musiikkiluokallisen virtuoosimaisia uuden ajan runonlaulajia, tavustomme tuhattaitureita, jotka saivat suomalaiset taas huomaamaan äidinkielen ihanuuden.

Tuotanto